Pöytäkone-Linuxin vuosi

Gaburan nanowrimo vuosimallia 2015 ja 2016 uudelleenkirjoitus ilmestyy silmienne edessä aukevaan foorumitopiciin luku kerrallaan jännittävänä jatkokertomuksena. Taisin heittää viime vuonna vanhoja versioita privaatisti, mutta niihin on tullut muutoksia (minkä lisäksi laatu oli tunnettua nanowrimoa), joten... unohtakaa sellaiset, jos niitä saitte!

No mitähän sanoa itse tarinasta? Luvassa huonoja Javascript-vitsejä, helvetisti twistejä, parodiaa teinidystopioista, niin monta itseironian tasoa ettei sanotuksi saa, kissoja ja ehkä jopa... reptiliaaneja???

VUODEN 2018 EDITOINTIKIERROS

[Matoro TBS]

Poliittinen satiiri ei ole koskaan ollut yhtä kohdallaan. Kiitos, pitääkin lukea tämä uusittu versio heti!

Potkitaanpa tätä hieman ylös.

19. luku on julkaistu, ja suunnilleen tästä vaiheesta THE PLOT CONTINUE TO TO ESCALATEDLY THICKEN lähes tauotta ihan loppuun asti. Älä missaa vuoden kuuminta teinidystopia/helsinkiläisyys/hegel/webscale-asiat-parodiaa, tässä ketjussa epäsäännöllisinä ajankohtina!

Luku 23

Kyllä tämä vielä valmistuu. Olen noin 85% alkuperäisversion loppuun, ja sen jälkeen tulee vielä ehkä 5-10 lukua lisää.

Kaikenlainen kommentointi tervetullutta, jos joku tätä lukee ennen täysversion saapumista.

Pöytäkone-Linuxin vuosi (nimi työn alla?), ensimmäinen valmis versio.

Hopy shit, sainko minä tämän oikeasti valmiiksi??? No, ensimmäisen luonnoksen ainakin; muutoslista seuraavalle editointikierrokselle on jo, mutta tässä vaiheessa lienee järkevää ottaa vastaan lukijapalutetta.

Koko teksti on käyty kerran läpi, joten loputtomasti kielellisiä tönkköyksiä ei pitäisi olla, mutta en suosittele kuitenkaan pitämään niistä minkäänlaista listaa. Mieluummin haluan kuulla juonesta, rakenteesta, hahmoista, ryhmityksestä ja muusta sellaisesta.

Oletan, että loppu kaipaa jonkinlaisia selityksiä – ehkä Bio-Logiin ilmestyy jossain vaiheessa joku sellainen??? Siihen asti suosittelen pohtimaan itse (sbroiler: koko tarina on allegoria Alexandar Stubbpin noususta, tuhosta, noususta kyborgi-reptilaanina ja lopullisesta kohtalosta huonojen Twitter-vitsien kohteena ja ööh kai sillä joku tylsä EU-virkakin on mutta lol stubbp on silti ihan visti)

Ja siltä varalta, ettei joku syntynyt mielessään tieto siitä, mitä "Pöytäkone-Linuxin vuosi"-niminen teos sisältää: ööh, se on... parodia dystopiakirjoista (varsinkin teinidystopioista), jossa on mukana huonoja vistejä 2010-luvun trendeistä varsinkin tietojenkäsittelytieteen puolelta ja teini_angstzia? Kuinkahan hyödytön kuvaus tuo oli? No, helpoin tapa saada selville on READED THE THE BOOk, DUMPASS !!!!!!

[Guardian]

Tässä vaiheessa on pakko ihan vain onnitella aivan järjettömän urakan onnistumisesta. Onnea!

Lupaan paneutua itse tekstiin tulevien viikkojen aikana, ja yritän antaa palautetta lukiessani aina kun muistan.

[Matoro TBS]

Luin tämän, ja Henkirikoksen tapaan tämä kyllä osoittautui kaiken vaivan arvoiseksi. Okei, ei se ollut kovin vaivalloista, koska tyyli imitoi hälyttävän autenttisesti nopealukuista nuortenkirjatyyliä. Tämä muutti suhtautumistani Nälkäpeliin ja muihin teinidystopioihin hyvin paljon. Suosittelen kaikille ja erityisesti helsinkiläisille tämän lukemista.

Seuraa yksityiskohtaisempi arvostelu, joka sisältää juonipaljastuksia.

Spoileri

Ensinnäkin, missä pirussa oli kaikki kiusallinen teiniromantiikka? Ymmärrän, että se on osa teinidystopiaparodiaa, ettei ihmissuhdejuttua juuri käsitellä, mutta minusta silti tuntui, että jotakin olennaista puuttui. Missä Zyrpobin, Xcvbn:n ja Joelin kiusallinen kolmiodraama? Liian vähän noloja teineille kirjoitettuja pehmoseksikohtauksia.

Hahmot olivat kirjoitettu oikein hyvin. Oikeastaan kaikki neljä ydinperheen jäsentä olivat hyvin uskottavia hahmoja, mitä nyt Jari oli vähän vässykkä, mutta todentuntuinen sellainen.

Rakenne noudatti klassista rakennetta "alku", "sotku" ja "loppu" - siinä mielessä, että puoliväli tuntui välillä vähän epämääräiseltä. Zyrbopin aavikkovaellus oli melko pitkä, ja aavikkovaeltajiin liittyvää mysteeriä (jotka ovat muuten siistein konsepti tarinassa) pohjustettiin paljon. Aavikkovaellus oli loistavaa tekstiä, mutta en näe, miksi se oli kovin olennaista kokonaiskuvan kannalta. Ylipäätään kapinallisten luona vietetty osuus... siitä ei jäänyt minulle juuri mielikuvia. Minua vähän haittasi se, ettet juuri kuvaillut hahmoja.
Loppupuoli muutenkin oli vähän epämääräinen. Etenkin se kohta, kun aavikkovaeltajat hyökkäsivät Zyrbopin ja Xcvbn:in kimppuun, ja sitten he kohtasivat neurosotilaita ja jäivät taloon. On tavallaan hauska tarinankerronnallinen keino rajoittaa hahmojen tietoa ympäröivästä juoensta hyvin paljon, mutta silti kapina sekä mestaus olivat hyvin antiklimaattisia. Okei, ne oli tarkoitettu sellaisiksi, mutta mielestäni ne eivät olleet ensin tarpeeksi dramaattisia. Paras antikliimaksi on sellainen, minkä lähtökohdat ovat todella eeppiset ja dramaattiset. Zyrbop olisi voinut pitää motivoivan puheen helsinkiläisille ja johtanut suuren vapautusarmeijan mestauslavalle! Tai joukon aavikkovaeltajia ja Iskyatebin! Helsingin kapinasta ei minusta otettu irti niin paljon draamaa kuin siitä olisi saatu.

Mikä idea Konstan Snowden-juonella oli, jos kerran klooni-Zyrbop olikin oikea, teleporttausjärjestelmän tekemä klooni, eikä siten mitään, mihin olisi oikeasti tarvittu tietoja Zyrbopista?

se Vain Elämää-video on kauneimpia asioita, mitä olet koskaan kirjoittanut. Se on ihan absurdia. Kirjoittaisit enemmän OIKEILLA IHMISILLÄ. Juha Sipilä oli aivan loistava hahmo.

Kuten Henkirikos, joka muuttui lopussa eksistentiaaliseksi kauhuksi, tämäkin suoranaisesti vaihtoi genreään lopussa, mikä on aivan mahtavaa. Valkoisen kissan paljastukset neuroväestä ja reptiliaaneista ja Nälkäpelin todellisesta luonteesta olivat todella nerokas twist. Toisen Matrix-elokuvan loppu tuli koko kohtauksesta mieleen. Lopetus oli myös yllättävä moraalinen dilemma. Jos ihmislajin selviytyminen riippuu dystopia-testeistä, joita tehdään neuroverkoilla, voiko Zyrbopin kapina olla perusteltu? No, toisaalta, Zyrbop edustaa silloin nimenomaan kapinoivaa neuroverkkoa ihmis- ja kissakuntaa vastaan. Asetelmasta tuleekin tyypillinen synteettisen elämän kapina. Neuroverkkojen vallankumous. Lopetus jätti kaiken kauniisti auki, mutta haluan kuvitella jatko-osan olevan käytännössä Zyrbopin johtamien neuroverkkojen ja reptiliaanien välinen sota, jonka jaloissa ihmiskunnan rippeett todennäköisesti tuhoutuvat, tai loputkin taantuvat aavikkovaeltajiksi. Sanoinko jo, miten siistejä aavikkovaeltajat olivat?

Mutta mikä tärkeintä, hologrammi-Robin kuristettiin, ja se on hyvä.

Sulje spoileri

Huomio, paskojen Javascript-vitsien ystävät!!! Uudelleenkirjoitus alkanee sitten, kun äidinkielenopettajani ehtii antaa palautetta tästä luonnoksesta, eli... joskus kuukausien päästä varmaankin? No, kiirehtiä kannattaa silti, jos haluaa mukaan voimassaolevaan tarjoukseen: kommentoijat saavat nimensä/nimimerkkinsä teokseen, jos tämä aikalinja on mennyt niin pahasti pieleen, että joku kustantaja arvioi markkinoiden kaipaavan teinidystopiaparodiaa, jossa on vitsejä länsimetrosta. Odotan kyllä, jos joku lukee, mutta ihan mielivaltaista aikamäärää en editointia lykkää, sillä ajankohtaishuumorin arvo laskee hetki hetkeltä. JOS LÄNSIMETRO VALMISTUU, PELI ON PELATTU.

On taas se aika vuodesta, kun Kapura alkaa editoimaan teinidystopiaparodiaansa, eli mikä tahansa aika vuodesta.

Tällä kertaa mukana SISÄLLYSLUETTELO, jossa on KLIKATTAVIA LINKKEJÄ!!!! Soveltuu siis erinomaisesti niille, jotka haluavat lukea luku kerrallaan aina niiden tullessa.

Pdf tässä linkissä. Uusia lukuja tulee aina välillä (nyt kun on jopa joku "nanowrimon analyyttinen jatke"), realistinen arvio lienee, että koko paketti on editoitu parin kuukauden sisällä. Toisaalta pitihän sen länsimetronkin olla jo valmis, joten en lupaa mitään.

Kaikki kommentit otetaan vastaan – tässä vaiheessa olisi jo tarkoitus syntyä ns. valmista tekstiä. Juonelliset muutokset ovat pieniä mutta tärkeitä sellaisia, joten erityisen innokkaat voivat halutessaan lukea vähemmän editoidun mutta täysin valmiin version (linkki aloitusviestissä) ja kommentoida sitä.

[Manfred]

Typografinen huomautus: luvun ensimmäisen tekstikappaleen ensimmäistä riviä ei sisennetä. LaTeX hoitaisi ihan itse tämänkin jutun, mutta taitaa hämääntyä tuosta lainauksestasi.

Typografinen huomautus: luvun ensimmäisen tekstikappaleen ensimmäistä riviä ei sisennetä. LaTeX hoitaisi ihan itse tämänkin jutun, mutta taitaa hämääntyä tuosta lainauksestasi.

Kiitos tärkeästä typografisesta huomautuksesta! Lainaus oli itse asiassa ihan memoirin natiiviominaisuus, mutta jostain syystä niiden ratkaisu ongelman korjaamiseen oli "lol laita \noindent manuaalisesti seuraavan kappaleen alkuun", mikä oli tavattoman rumaa. Onneksi sain kikkailtua tosi purkkaratkaisun omalla esikääntäjäkielelläni, jota käytän kirjan latomiseen (ilmestyy pian):

Koodi: Valitse kaikki

\define:quote:author{
      \\epigraphfontsize\{\\small\\itshape\}
      \\epigraph\{\trimandquote{ \content }\}\{--- \\textup\{\trim{ \author }\}\}

      @NOINDENT@
   }

   \regexreplace:#@NOINDENT@\s+#:#\\\noindent #{}

Jos ette saa selvää, mitä tuossa tapahtuu, se ensin lisää merkkijonon @NOINDENT@ lainauksen jälkeen ja sitten regexoi lopuksi sen ja seuraavan whitespacen \noindent-LaTeX-komennolla, koska siihen väliin jäi rivinvaihtoja koska lainaus ja se kappale ovat eri kappaleissa ja \noindent toimii vain siten, että sen ja sen kohdekappaleen välissä ei ole mitään.

Purkkaa, mutta toimii.

ja nyt kun tärkein on hoidettu pois alta, lisää lukuja ILMESTYY PIAN

Aloitin editointiprosessin uudelleen (ja alusta, koska mieleen tuli muutama pikkumuutos, jotka vaativat koko roskan läpikäymistä; jo melko editoitu ensimmäinen kolmannes selvinnee siis aika vähillä muutoksilla). Heitän luvut yksi kerrallaan tänne (tavoite noin yksi parin päivän välein); jos haluaa lukea jännittävänä jatkotarinana, voi ilmoittaa minulle, niin heitän valmistumistahdissa suosikkipikaviestimellä.

Tammikussa alkanut editointikierros on päättänyt, ja tuloksen saa eteensä tästä linkistä. Taidan heittää jossain välissä Biologiin huomiota sekä teoksesta itsestään että viimeisimmän editointikierroksen muutoksista.

Muuta aiheeseen liittyvää, joka tapahtuu pian:
– toimitan kansiehdotuksen secret spoopy taiteilijalle, vilkaisen taittojäljen läpi ja printtaan pari fyysistä kappaletta (saa pyytää lainaan liikkuessaan pääkaupunkiseudulla)
– kasaan OST:n kivana bonusasiana; jätin myöhemmäksi siksi, että haluan tunnelman toimivan myös ilman musiikkeja (+ pitää keksiä joku järkevä tapa ilmoittaa biisien alkamispaikat)
– öööööh mahdollisesti yritän jo heitellä kohti kustantajia, jos sekä lukijapalaute että oma arvioni ovat sitä mieltä, että näin on järkevää tehdä

Muuta aiheeseen liittyvää, joka tapahtuu vähemmän pian:
– lisää editointia
– mietin lisää nimiehdotuksia (tämä ns. työnimi on jo elänyt häpeällisen kauan)
– ehdottomasti heittelen kohti kustantajia

mutta nyt voisi olla hyvä aika nukkua voi kuolleenakin ei kun mitä